viimestä viikkoa viedään..

..Sydneyssä!
Viimenen viikko Sydneyssä on vierähtänyt käyntiin hurjaa vauhtia. Ja me otetaan siitä kaikki ilo irti! (lue: maataan sängyssä ja päivitetään facebookkia minuutin välein)
Ens viikon lopulla pitäis tosiaan karistaa Sydneyn pölyt jaloista, ja suunnata rannikkoa pitkin ylöspäin kohti Brisbanea. Miten, siitä vähän myöhemmin.

Viime viikko hurahti niin kamalan nopeasti vaikkakin mitään järkevää ei tosiaan tehty, mikä ei tosin yllätä mua ollenkaan. Täällä aika lentää ihan siivillä. Viikonloppu meni aika tuhdisti, ja sunnuntaina oli vuorossa elämäni ensimmäinen St.Patricks Day. Hyde Parkissa järjestettiin kunnon tapahtuma sen kunniaks jossa oli live-musiikkia ym. muuta meisinkiä. Päivästä sen verran: aivan mieletön, niitä lisää! Pidettiin keskiviikkona international-dinner parin saksalaisen tytön kanssa. Tytöt tarjoili saksalaisia alkupaloja, ja me (minä) tein makaronilaatikon. Haha, Anu kylläkin vatkas munan ja maidon melkein loppuun asti, josta oon ylpeä :) ja kyllä se makaronilaatikko ihan kodilta maistu <3 Välillä on ikävä suomalaista ruokaa, täällä kun meidän päivittäiset ruuat pyörii pastan ja Colesin 3AUD jauhelihan ympärillä aika vahvasti. Joskus jopa saatamme syödä nuudelia ja tonnikalaa!
Viimenen viikonloppu alko NYT, ja tänään on luvassa BBQ-Bondilla couchsurffari ryhmän kanssa. Osa porukasta on samaa joka viime viikolla oli, mut eiköhän sielä uusiakin naamoja näy. Pitäs vaan käydä vissii kaupasta ostaa jotai grillattavaa.. Toivottavasti toi sää ei nyt vaan repeis. Huomenna ollaan menossa house partyihin, jonne meidät meidän saksatyttö kutsu. Sinne on kuulemma tulossa live musiikkia tai DJ. Voi olla et mun mielikuva näistä bileistä näyttää vähä liikaa Amerikka-leffojen kotibileiltä, ja totuus voi olla aivan toisenlainen. Noh, we'll see!

Alkaa vähä tuleen suru puseroon kun aika alkaa käymään vähiin, toisaalta en halua jättää Bondia ja näitä ihania ihmisiä täällä, mut toisaalta me ollaan oltu täällä jo kohta kaks kuukautta. Eiköhän tää oo jo tullu liian tutuks ja turvalliseks.. tai ainakin me ollaan tultu tutuiks. Maiseman vaihdos voi tehdä hyvää, ja ainahan tänne voi palata. Ja sitäpaitti, syksy tekee tuloaan!

Niinjoo, en oo varma oonko maininnu mun yhestä lenkkireissusta joka tapahtu (vahingossa) pari-kolme viikkoa taaksepäin. Kuitenki, ennenko batmanit hyökkäs melkein mun kimppuun ja torakat hyppi päälle niin näin tien vieressä samanlaisen auton ku äitellä on. Kun tajusin ettei se ookkaan äiten auto, pääs pieni nyyhkäsy.
ps. ootte mun mielessä.

Palaillaan!

Blue Mountains ja paljon muuta

Terveppä terve!
Ensiksi haluan sanoa kuin mua nakertaa kirjottaa tällä bloggerin sovelluksella päivityksiä, koska saan ne kuvat heitettyä pelkästään loppuun, enkä rivien väliin. Olis kiva kirjottaa johonki kuvaan joku kiva kuvateksti, mutta ei.
Koitan nyt parhaani mukaan muistella miten tää meidän viikko on sujunut ja lisätä kuvat siinä järjestyksessä.

Elikkäs, kaikki alkoi viime viikon keskiviikkona, jolloin juhlittiin kuukausipäivää. Päivämättöjen jälkeen, oli aika lähteä ulos juhlimaan tätä hienoa tapahtumaa. Tavattiin hauskoja tyyppejä, ja loppuillasta Anu oli löytänyt Aussi-kavereita ja mä tapasin joitain tyyppejä Brasiliasta. Toinen niistä ei osannut oikein puhua englantia (muutako sanoa: I agree!), ja loppu-illasta se huippuna pyysi mun numeroa vaan osottamalla ensin mua, ja sen jälkeen näyttämällä puhelintaan. Haha. Seuraavana päivänä se lähetti muutaman viestin, ja ihan hyvin niistä viesteistä selvän sai, paitti muutaman kohdalla. Raukka kun joutuu käyttämään googlen kääntäjää.

Perjantai ei osoittautunut täydelliseksi auringonotto päiväksi, joten päätettiin lähteä käveleen Costal walk Bondilta Coogeelle. Kuumahan siinä hommassa tuli, mutta onneks Coogeella vastassa oli mäkki, ja caramel cookie. Sen voimalla jaksais mitä tahansa. Ps. Miks nää ihmiset aina juoksee? Säästä viis, nää juoksee.

Lauantaina lähdettiin kattoon Darling Harbourin ilotulituksia (ollut jo mielessä jokaisena lauantaina), ja hienothan ne oli! Väkee oli ko hulluilla päivillä, mut saatiin hyvät istumapaikat. Tyytyväisinä siinä ruvettiin aukomaan meidän siidereitä, mut eihän se menny ko strömsössä. Oltiin jo totuttu kiertokorkkeihin, mut näissä ei niitä ollutka. Päät punasina ja kädet rakoilla saatiin vihdoista viimein ne auki. Tän kovan työn ja uurtamisen jälkeen olikin mukava huomata et oltiin ostettu six-pack kaljaa. Nähtiin Ashton ja Ray illalla, ja lopulta löydettiin ittemme taas Iguanan tanssilattialta. Valkoset converset jälleen kerran pesuun. Eikö sitä koskaan opi.

Sunnuntai oli lötkö-sunnuntai. Aurinkoa ja ruoka-ostoksia. Sekä illan herkulliset Coles-pannukakut Coles-mansikkahillolla ja Coles-vaniljajäätelöllä. Pisteet siis Colesille.
Maanantaina herätyskello soi 5am, aamutoimet ripeästi ja metrolla keskustaan. Siitä ostaan meno-paluu liput Katoombaan, josta matka jatkuu Blue Mountainsille. Meno-paluun hinnaks tuli 16,80AUD, joten not bad! Asemalla tavattiin sovitusti muutama couchsurfing tyttö (kaks saksalaista ja yks ranskalainen), ja reilu muutaman tunnin junamatka alkoi. Päivän kulku meni jotenkuten tähän malliin: Kävely Katoomban asemalta Blue Mountainsin kansallispuistoon, kävelyä metsässä about 5h, valokuvien ottoa, lintujen/ötököiden bongailua, kompastelua, hyttysten tappoa, taukoja, maisemista nauttimista, 900 jyrkän rappusen kiipeämistä, hikoilua, naurua.. ja näillä raaka-aineilla, päivä oli kaikinpuolin onnistunut. Ja ei tietenkään unohdeta kenguru-hamppareita! Kyllä! Nyt se on koettu ja maistettu, nimittäin kengurun lihaa. Ja hyväähän se oli! Tytöt oli ihanaa matkaseuraa ja ollaan nyt vähä fundeerattu et mennään huomenna bondille BBQ-lunchille muiden couchsurffareiden kanssa.

Costal Walk, CHECK
Darling Harbour fireworks, CHECK
Blue Mountains, CHECK
Kangaroo hampurgers, CHECK

Ja ainiin, Anun blogista voitte lukee siitä metrin kokosesta torakasta, jonka MINÄ tapoin. Pakkohan tää oli mainita, koska mä sen hoidin päiviltä. Ainaki toivon, että se lopulta kuoli tv-pöydän alle jonne se lähti juokseen karkuun, eikä jääny hautoon kostoa..

Kiitos tästä, nyt ruuanteko hommiin!

one month in Australia

KUUKAUSI! ..enään 11 jäljellä!

Oltiin Anun kanssa tosiaan suunniteltu tätä päivää jo ensimmäisinä Aussi päivinä, että kuinka sittenko ollaan oltu täällä kuukausi niin mennään johki kivaan ravintolaan syömään ja sit herkkujälkkärille. Ja se, mitä ollaan täällä huomattu: älä tee suunnitelmia!
Ravintola ja jälkkärit oli vielä suunnitelmassa kun lähdettiin Bondi Junction:lle. Nälkä alko molemmilla pikkuhiljaa kurnimaan, ja käveltiin etsien ruoka-paikkaa. Käveltiin subin ohi, ja heitettiin vaan et "hoohoo haetaanks subit!?", no loppujen lopukshan me haettiin ne subit! Ja tiedoksi kaikille innokkaille: en oo koskaan Suomessa jaksanut vetää kokonaista subia, vaikka olis kuinka nälkä ollu, mutta täällä toi oli jo toinen kokonainen! ja ihan kepeesti meniki. Vissiin päässy vähä vatsalaukku kasvamaa.. en vaan ymmärrä mistä se johtuu. (hahhahahaa..) Herkullisten subien jälkeen oli vuorossa jogurtberry, josta täytettiin kippo frozen jogurtilla sekä maistuvilla täytteillä. Kierreltiin hetki kaupoissa ja löydettiin vihdosta viimein 4,95AUD släbärit (ollu jo hakusessa kuukauden..), ja pari vaatekappaletta. Matka jatkui McDonaldsiin, josta oli pakko ostaa tavaksi tulleet mcflurryt. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä bottleshop ja halpa viini + muutama siideri. Australiaki kiitti meidän läsnäoloa auringolla. What a wonderful day!

"Oisit jättäny neki herkut syömättä, niin palaisit suomeen ees laihana" - Taru.
Thanks bro!

terveisin, lihava Sonja (ja Anu, hahaaaa)
moi

Kolme suurta porsasta

Ollaan tässä seurattu naureskellen Suomen säätietoja, ja näyttää siltä että ei se kevät sieltä vielä tule, pakkanen vaan kiristyy ja lunta tupaan. Mahtaa ketuttaa? Iloksenne voin kuitenkin ilmottaa, että meillähän ei ole sitä ongelmaa. Lämpötila on hiponut taasen ++25 ja ranta on ollut kovassa käytössä ;--) tai oikeastaan rannan nurmikkoalue.

Ainoa murhe meillä täällä on noi kolme sikaa, kenen kanssa jaetaan tää asunto. Ja sialla mä oikeesti tarkotan SIKAA. Mäkun luulin, et en oo kamalan siisti ihminen, mut oon tullut aivan toisiin aatoksiin. Ollaan Anun kanssa aina ihan silmät soikeena jos kuullaan jonkun tarttuvan imuriin, tai tiskaavan. Mut ollaan myös huomattu, et turhaan sitä sen takia bileitä järkkää, seuraavana päivänä kun herätään niin tää asunto näyttää jo ihan samalta ko ennen imurointia tai tiskausta. Kokkausten jälkeen jää tiskien lisäksi myös ruuat pöydälle lämpimään. Siinä ne saattaa lojua muutamanki päivän, ennenko ne ite tajuaa et KAPPAS, tai Anu huomauttaa riiseihin tulleesta homeesta. Eikö teille oo kerrottu jääkaapista? Meidän vuokra-sopimuksessa lukee, että sisätiloissa saa tupakoida jos se sopii kaikille ja että kavereita ei saa tuoda kylään. Meidän mielipidettä tupakointiin ei ole kysytty, ja tälläkin hetkellä tupakan savu valtaa koko kämpän. Kavereita on ollut yökylässä, kuten viime yönäki joku hyyppä saapu ja jäi yöks. Enkä ees haluais mainita siitä eilisestä keski-ikäisestä huumehörhöstä joka istu, sauhutteli ja joi kaljaa meidän olkkarissa. Se vaan tuli, koputti oveen ja astu sisään. Tervetuloa vaan! Koko sen ajan, meidän huoneesta lensi kirosanoja (suomen kielellä kylläkin) ja v-käyrä oli varmaan korkeimmillaan ko koskaan. Nää käyttää meidän shampoita ym. välineitä mitä pidetään pesuhuoneessa. Anun kasvojen pesuaine on siirtynyt jo kolmisen kertaa paikaltaan suihkun puolelle, ja ei sillä purkilla meidän tietääkseen jalkoja ole! Anu kävi tänään kysyys tytöiltä onko joku käyttäny sitä, mut " No, no, no, noooo.." , nii vissii! ja mitä toi hyyppä taas tekee tua?
..ja huomattiin myös tänään, et meidän caramel mcflurry loppuu aina aivan liian aikasin! Ehkä olis helpompi vaan ostaa vaniljajätskiä, keksiä ja caramel-kastiketta ja tehdä ite omat McFlurryt.

Siitä on nyt kuukausi kun lähdettiin Suomesta. Tuntuu et siitä olis vaan muutama hassu päivä, niinku Taruki sano. (hyvä et ajattelet niin, pelkäsin jo et sun jokaikinen päivä ilman mua tuntuis yhdeltä vuosisadalta <3:))))
JOTEN, huomenna on meidän virallinen kuukausi päivä Australian kanssa, jota pitää tietty juhlia <3

terkkuja!

ps. reivikengät pääsi taas pesuun!

Live without regrets, vai miten se meni

Mitäs te päätitte tehdä näin viikonlopun kunniaks? tai maaliskuun alkamisen kunniaks?
Me päätettiin Anun kanssa lähteä kaupunkiin metsästään tatuointi mestaa. Osa oli jo menny kiinni ja osassa oli sen verran pelottavan näköstä porukkaa, et kiristettiin vaan tahtia ja käveltiin reippaasti ohitte. Viimesenä löydettiin hyvä paikka, ja päästiinkin heti tositoimiin. Kerrottiin mitä oltiin suunniteltu, ja paria tuntia myöhemmin molemmilla oli uudet leimat ihossa. ;---))
Meidän oli tarkotus lähtee juhlistaan tätä hienoa tapahtumaa joten ostettiin juhlapullo bottleshopista, ja lähdettiin kotia kohti. Oltiinkin kotona vasta lähempänä 12, joten käytiin kaupasta ostaas vähän palkkio suklaata ja lakritsia. (se siitä sokerittomuudesta) Mutta, jospa sitä huomenna sitte korkkais!

terveisin onnellinen ja tyytyväinen uuden tatuoinnin kantaja,
Sonja