kolme viikkoa takana, monen monta edessä

Aattelin ilahduttaa teitä toisellakin postauksella. Musta kun tuntu, et Ashton tarvitsi ihan oman luvun.

Tää aamu alko näissä meiningeissä:
"hello Sonja Välimäki you are veryy niCe can be friend if u want i'm really interested to know you if you want and to visited morocco why not if you want my name is AZIZ from morocco what about you tell me more about you !!??"

Sillälailla! Oon saanu kaks ns. treffi/kahvi/lunch pyyntöä couchsurfingin postilaatikkoon. Vaikka oonkin hyvin otettu (oonko?) tästäkin, valitettavasti joudun kieltäytymään. Ei hätää äiti, en muuta moroccoon ja mitään häitä ei tule.

Mutta, mitäs muuta tänne kuuluu..
Säät on ja ei oo suosinu, mut eipä sen väliä. Hauskaa on siitäkin huolimatta ollut.
Suunnitelmissa olis lähteä lauantaina kohti Blue Mountainsia joko kaksin tai sit muutaman americanalaisen kanssa. Ollaan sen verran pihejä, ettei mitään matkatoimiston matkaa aiota ottaa. Pelkkää rahantuhlausta moiset! Me hypätään reippahasti junan kyytiin, ja sillä mennään. Pitää vaan toivoa ettei kauheen pahasti eksyttäs jonnekki vuoristoon tai metsään. Ja tällä suuntavaistolla.. varmana eksytään. Tarkoitus on (tai oli?) myöskin lähteä ens viikolla Jervis Baylle, mut saa nähdä miten se toteutuu. Tavattiin eilen pari chileläistä kaiffaria, ja niiden kans suunniteltiin et vuokrataan auto ja lähdetään ens viikolla matkaan. Pojat oli aivan loistavaa seuraa, mut jossain kohti alko vähä tökkimään. Ja se mikä tökki, jääköön mainitsematta. Saas nyt nähdä miten senki kanssa tapahtuu. Oon vaan nyt koko ajan jotain actionia vailla, kun tuntuu välillä et ollaan jumissa täällä Bondilla, ja mitään ei tapahtu ja suunnitelmat ja seinät kaatuu päälle. Tän takia on niin turha suunnitella mitään pidemmän päälle.

Meillä molemmilla on ihan jäätäväjärkyttävä tatuointi kuume. Täällä näkee melkeinpä jokaisella vastaantulijalla jos jonkinlaista tatuointia. Ja ihmekös tuo, pakkohan sitä ihoonsa on koristaa ku se on niin paljon täälä näkyvillä. Meidän piti jo eilen illalla käydä Tattoo Ink Bondilla kysyys vähä hintaluokkaa, mut aika loppu kesken. (eräs norjalainen mainitsi lauseessaan paikan olevan kallis, mutta pakkohan se on omin silmin kuulla) Tässä on nyt pikkuhiljaa saanu kerättyä ittensä sängyn pohjalta ja pistettyä vähä itteensä ihmisemmän näköseks (hahaha). Mut sit se alko, sade. pilipilipom halleluja. Nyt vaan odotellaan että josko se pian loppuis, niin pääsis vähä ulkoiluttaa itteensä. Jos ei muuten, niin ainaki hakeen maitoa. Tänään on meinaan pancakes-night!

Tässä välissä voisin mainita, jos joku ei vielä tienny tai epäilee, niin mä tykkään olla täällä. Eikä ne seinät oikeesti päälle kaadu. :---))

<3 U ALL
Sonja

Ashton Kutcher, really?

Viime postauksessa mainitsinkin Ashton Kutcerin tapaamisen viime viikon lauantaina. No, ihmisille jotka oikeesti luuli että kyseessä on tämä sama ihana Ashton jonka kaikki tunnemme, niin olen pahoillani.
Laitoin Facebookiin Katjan seinälle et "NÄIN ASHTON KUTCHERIN" ja Katja oli ihan et "EIKÄ! EI OO TOTTA, HV". (Oot ihana <3 ja anteeks) Ja eilen illalla beach road hotellin, white revolverin ja bondi hotellin jälkeen mentiin rannalle hengaileen uusien tuttavien kanssa. Vähän sen jälkeen kun toinen kaveri läks kotio nukkumaan, päätettiin vähä huijata sitä toista. Kerrottiin että tavattiin Ashton lauantaina samasta hotellista mistä juuri lähdimme. Kerrottiin, kuinka Ahston Kutcher halus viettää iltansa meidän kanssa. Kaveri oli ihan monttu auki et "are u kidding me!? really!? Hollywood Ashton?!!" ja me Anun kanssa pokkana väitettiin että KYLLÄ VAIN. Voi ihmiset, ootte liian hyväuskosia :--))
Anyways, tavattiin siis Ashtonin doubleganger vai doublegänger (haha tulee tästä aina mieleen how I met your mother), ja saatiin tänä aamuna iloisia uutisia että se kuva jonka lupasin aikasemmin, on turvassa. Rayn (kaveri joka kuvan otti) puhelin sai vähän kosteusvaurioo lauantaisen sateen vuoksi, jonka jälkeen se ei enään toiminukkaan. Ehdittiin jo pelätä pahinta. Mutta nyt, kuva löytyy onnellisesti mun puhelimesta. Ja tämän postauksen jälkeen, se on onnellisesti teidän kaikkien nähtävillä.
Totta puhuen, muistettiin Anun kanssa et kaveri olis ollu vähä enemmän Ashtonin näkönen (tiä sitte mistä johtuu..), mut kyllähän siitä samaa näköö löytyy!
..vai kuinka?


Cheers, Sonja <3

sugar-free-life

Sovittiin juuri tänään , tunti sitten et ensviikolla alkaa vähä terveellisempi elämä. Joka meidän tapauksessa tarkottaa sugar-free-elämää. Joka kestää viikon, kuukauden, tai kolme päivää. Saas nähdä.

Nää pari päivää on taasen ollu vähä kehnompaa keliä, tosiaan lauantaina meidän piti mennä bluestock festareille, mut lauantai aamuna luin et ne on peruttu huonon sään vuoks! Hei, oikeesti. Ei lauantaina ees satanut kummemmin siinä päivällä, ajoittain jotain kuuroja mut tuuli oli sitäkin kovempi. Iltaa myöten se vesisade saapu, ja kylläpäs sitä vettä meinaan tuliki, mut eipä se meidän menoa hidastanut. Lähdettiin meidän "paikalliseen" beach road hotelliin, ja tarkotus oli vaan ensin olla ja hengailla, mut yhtäkkiä meidän käteen oli ilmestyny omena-siiderit! Whoot!? Ja kohta ennenko ees huomattiin, ilmesty uudet.. Beachi meni kiinni taasen kello 1 , jonka jälkeen pähkältiin kotio vaiko jatkoille. NO jatkoille! Ja onneks lähdettii, tavattiin niin loistavia ja mukavia ihmisiä että oksat pois! Ilta oli siis täysi kymppi, kiitos siitä :--) tähän voisin lisätä vaatimattomasti Ashton Kutcherin tapaamisen. Toivottavasti saan sen kuvan pian käsiini!
Tänään lähdettiin kattoon Bondi beachin skeitti-puistoon jotain suurta World-cup skeittaus tapahtumaa, ja porukkaa oli ko pipoa. Päästiin kuitenki lopulta istumaan, josta oli kohtalaiset näkymät rampille. Jaksettiin tapahtumaa seurata parisen tuntia, jonka jälkeen iski jo niin jäätävä nälkä et oli pakko palata kotiin. Meinasin kirjottaa eka hostelliin, mut haha! Viimesenä siel skeittas muuten vanhempia ihmisiä, ja osa heistäkin oli sellasta +50 porukkaa, aivan mieletön suoritus hemmoilta :D

Luettiin tossa muuten just hetki sitte uutisista, et myrsky ja sateet on riepottanu Sydneytä, mut ei meillä täällä oo mitään hätää! No worries! Katsastettiin just huomisen sääennustus, ja tiddidiii +28!!

Mutta nyt, jää hyvästi mustikkamuffinit, mcflurry, nachot, dairy milk ja te muut ihanat makoiset makeiset <3

kauniita kuvia, makeita unia
toivottaa väsynyt Sonja

how you doing?

Klick!

siitä jos klikkaatte niin pääsette lukaseen ton matkakamunki blogia ;)😉

Eilen illalla sitä vedettiin mukavasti Anun kans pari suklaalevyä, ja mustikkamuffinit. Ite en voinu syödä muffinista ko reilu puolikkaan ja suklaataki jäi roimat yks pala.. vielä jos ne olisin yrittäny sulloo suuhun, niin olisin saanu aikaan ydinräjähdyksen.

Tää viikko ollaan vaan oltu ja hengattu. Käveltiin toissapäivänä Bondi beachin ohitte Costal walkia pitkin valokuvaileen ja katteleen maisemia. Siniturkoosia merta ja aurinko <3 Musta tuntu et mun suu oli pelkkää hymyä koko ajan. Oon niin onnellinen et oon täällä! Käveltiin tulomatkalla Bondin skeittirampin ohitte, ja jäätiin hetkeks aikaa katteleen ko pojat skeittas ja teki temppuja. Oli siel myös muutama tyttö, ja varsinkin se toinen (ikä ehkä 12) joka oli paljon parempi ko osa näistä vanhemmista tyypeistä. Huippu!
Päivähän oli tapansa mukaan aurinkoinen, ja luulis et kerrasta jo oppis sen aurinkorasvan käytön, mutta minkä sitä puupää päällensä voi. Illalla käytiin katsastamssa Bondin yöelämä, ja voin mainita että kyllä se nokka pimeässä tietä näytti. Huonoa kyseisissä mestoissa oli että ne meni jo 1-2 aikaan kiinni, ja sairaan kallis hintaluokka! + kun baariin astu sisään, niin ihanko saunaan ois tullu. Pysty meinaan sanoon hyvästit meikeille.. Menin vahingossa ostaas kaks vodka redbullia, ja hinnaks tuli 25dollaria. Mun ilme oli varmasti näkemisen arvoinen.. oli meinaa sitte ensimmäiset ja viimeset redbullit.

Eilen käytiin kävellen parin kilsan päässä olevaan suuuuuureen Westfield ostoskeskukseen, ja mukaan sieltä tarttu laukku ja mekko. Nyt mullaki on iiihana yölaukku (ja miksei päiväkin), niin ei tarvi Anun laukkuja lainailla jatkuvasti :--)) Oon koittanu täs hyvää tahtia ettiä meille kaikkee puuhaa. Löysin couchsurfingin sivuilta ilmasen Bluestock festarin, jokka järjestetään lauantaina Sydney Harbourin toisella puolella. Sinne siis suuntamme luultavasti viekin! Edessä sana "Free" kuulostaa hyvältä, mutta saas nähä muuten minkälaista hippiblues-porukkaa sielä pyyhältää, sovitaanko joukkoon mukaan. Koitin eilen youtubesta ettiä niitä artisteja, ja löytykö peräti kaks. Haha. Hyvä siitä tulee!

ps. nää edelliset yöt on ollu _hullun_ kuumia ja hiostavia. Meillä ei tietenkään oo täällä kämpässä ilmastointia, niin voitte vaan kuvitella kuin antoisat meidän oltavat on. Oon nukkunu niin katkonaista unta monena yönä, (ja tilannetta ei auta myöskään (nuhan vuoksi) kämppiksen kuorsaus), että aamulla kun joskus herään niin tekis mieli vaan jatkaa nukkumista all day long.

Fiilistelykuvia, ja viimeisenä mutta ei todellakaan vähäisimpänä kuva lemppariksi tulleesta caramel cookie mcflurrysta! namnam

palaaamisiin, terkuin :==) Sonja

missä onkaan kengurut, ho hoi

Ollaan oltu 13päivää Australiassa. 13! Ja ei olla nähty yhtään kengurua saati koalaa. Mä oon pettynyt niin pettynyt. Torakoita, sisiliskoja, pari hämistä, kärpäsiä ja kissoja kylläkin löytyy, mutta missä kengurut ja koalat!? Jooo, ehkä niitä ei taida asua ihan Sydneyn keskustassa (ymmärrettävää), mut mä haluan! Toivottavasti saadaan ittemme hinattua pian ees Sydneyn Taronga Zoo:n kattelee ja syötteleen kyseisiä otuksia. Sit olisin onneni kukkuloilla!

Muutettiin eilen tosiaan 10min kävelymatkan päähän bondi beachia, ja tää kämppä on söpö. Vielä pienellä miksauksella tästä sais niin ihanan ja kodikkaan että oksat pois! Kämppiksinä yks chileläinen ja kaks espanjalaista tytteliä. Mukavilta ne ainaki toistaseks vaikuttaa, ja tosi rauhallista porukkaa. Tytöt ei ole kylläkään mitään kaikista siisteintä/puhtainta tyyppiä, eikä ehkä ihan välttämättä tiedä mikä on imuri.. Noh, onneks me tiedetään eikä anneta sen häiritä meidän elämää.

Käveltiin eilen reippaina parin kilsan päähän ruoka-ostoksille. Menomatka oli järkyttävää jyrkkää ylämäkeä, ja meinas välillä jo itku päästä. Lopulta päästiin kuitenki perille asti, ja pyörittiin reilun tunnin verran ruoka-kaupassa. Kaupasta poistuessamme olikin tullu jo pimeä, ja aloitettiin matka kotiin, joka olikin hieman erilainen.. jossain vaiheessa huomasin sivusilmällä aidan päällä istuvan jonkin, en kiinnittänyt enempää huomiota kunnes se jokin liikahti ja kiljahdettiin molemmat.. se jokin oli kissa. Katsottiin taaksemme ettei kukaan vaan huomannut meidän pelästyneen pientä kissan poikasta, ja jatkettiin matkaamme. Hetken päästä huomasin maassa aika iso kokoisen torakan, jäin tuijottaan sitä kunnes tajusin mikä se oli. Päästin hieman..öö miehekkään karjasun/kiljahduksen (miksi sitä voi kutsua..) jonka jälkeen Anu alko kiljumaan vaikka ei edes nähny mitään. Sen jälkeen torakka lähti tulemaan kohti, hyppäsin sen yli ja matka jatku hyvinkin reippaissa merkeissä. Lähempänä kotia auton alta käveli musta kissa, mutta eihän me sitä heti kissaks tajuttu ko nähtiin vaan joku epämäärnen hahmo sivussa. Huudahtettiin taas molemmat, jonka jälkeen kissa-parka säikähti niin kovin ettei tiennyt edes minne suuntaan olisi sännännyt. Tämän mukavan ilta-hämärä kauppa-reissun jälkeen päätettiin, ettei meitä oo luotu kulkemaan pimeässä, ja tän jälkeen liikutaan vain valon aikana. Matkan aikana/jälkeen nauretiin kyllä vedet silmissä kuinka tyhmiä me ollaan :DD Ollaan vaan niin kamalan varuillamme koko ajan, täähän on Australia. Koskaan ei tiedä mihin eläimeen törmää. Ja tästä voin palata muutamaa päivää taaksepäin, jolloin mua puri musta pieni muurahainen varpaaseen. Olin ihan varma et ruumishuone kutsuu..

Oltiin katsomassa sunnuntaina kiinalaisen uuden vuoden paraatia. Se oli suorastaan aika lame, odotettiin luultavasti paljonkin enemmän. Gangnam Style oli kyllä aika isoissa merkeissä, jopa kolmessa vai neljässä eri kulkueessa.. Eräässä yks kiinalais-japanilais-korelais poika laulo KOKO sen paraatin ajan kyseistä kappaletta. Oltiin reilu tunti seurattu paraatia, jolloin päätettiin et eiköhän oo aika lampsia hostellille. Törmättiin tähän samaan vaunuun jossa poika laulo, ja se laulo vieläkin.. Luulis et alkais pikkuhiljaa jo kyrpii. Kuvat kyseisestä paraatista ei oo mitään parhainta laatua, koska en osannu asentaa kameraan oikeaa ohjelmaa, mut whatever. Ainiin, paraatin ajan meidän takana oleva kiinalaisperhe oli koko ajan ihan kikseissään ja huusi ja kilju ja WWHHOOa ihan kaikelle mahdolliselle.. tuli sieltä sitte ilmalla täytetty kani tai lapsi vilkkuvan sateenvarjon kanssa.

Ollaan myös otettu aurinkoa mukavasti nää kaks peräkkäistä päivää, ja sieltä se rusketus hyvää vauhtia saapuu!

Ostettiin kaupasti valmista lättyjauhoa johon lisätään vain vesi, nyt mennään testaan mitä siitä tulee :-P vao tuleeko mitään..

Palataan astialle pikimmiten, terkuin Sonja

Home sweet home

Arvaatteko?
Kyllä.
Meillä on koti! Mikä parasta, se on lähellä bondi beachia <3 ja mikä toisiks parasta, ilmanen netti 24/7 <3 joten seuraavan kuuden viikon ajan meillä on ainaki varmasti katto pään päällä.

Terveisin, onnellinen Sonja

viikko katsaus

Tällä viikolla on jo alkanu toi jetlag pikkuhiljaa katoomaan, meinaa ollaan nyt herätty parina aamuna JO kello 9. Ehkä jo ens viikolla nukutaan kymmeneen asti.

Tää viikko on kulunu tosi nopeesti. Päivät on ollu pitkiä kun ollaan herätty suht aikasin, ja käytetty kaikki aika hyödyks. Kävelty ollaan valehtelematta ainaki 13247km. Eli melkein yhtä pitkä matka ko Suomesta tänne (reippahat 15000km) ja sen vuoksi, mulla on jo kahtiin sukkiin tullu reiät! jos tää sama tahti jatkuu, niin saan pian mennä sukka ostoksille ::D

Mut tosiaaan, jokaikinen päivä ollaan vedetty kivoja maratoonikävelyreissuja pitkin kaupunkia. Ja aivan loistava fiilis ko kaupunki alkaa jo oleen ja näyttään tutulta! Ei välttämättä tarvi ees karttaa aina mukana roudata ko muistaa katujen nimet, muistaa missä on ruokakauppa ja muistaa missäpäin on mikäkin puisto. Aivan loistavaa! Ollaan muutaman kerran käyty jo kattomassa Sydneyn oopperataloa. Toinen kerta oli kylläkin vahinko. Etittiin lähintä mäkkiä, ja sieltä se löyty. Mikä on ihme, koska yleensä ko niitä mäkkejä ei kaipas niitä löytyy joka kulmasta. Ollaan myös käyty Darling Harbourissa, mutta ei löydetty Nemoa :/

Meidän viikko kulu kutakuinkin näin:

Maanantaina pestiin pyykkiä (myöskin meidän reiviconverset, jotka ei kyl puhtaiks tullu.. noh, hyvät muistot ensimmäisestä kosketuksesta Sydneyn yöelämään :)) ja ainiin, ostettiin myöskin 5 lisäyötä tähän samaiseen hostelliin, ja nyt sunnuntaina pitäs vaihtaa paikkaa. Maanantaina skypetin äiten kanssa, jonka jälkeen olikin vuorossa iltalenkki. Palailtiin hostellille joskus kahdeksan aikaan ja pelästyttii molemmat ko huomattiin Batmanin kokosen lepakon lentävän meidän yläpuolella. Alkushokin jälkeen mentiinki sen lepakkopuun alle ja jäätiin vaan pelokkaina tuijottaan niitä.. Päätettiin et seuraavana iltana tultais lepakko-dracula-batman jahtiin.

Tiistaina tihkutti vettä ajoittain, mut silti päätettiin lähtee kävellen Sydney Harbourille. Tosiaan kävellen.. normaali ihminen varmaan ottais bussin, mut se maksaa. Haha. Tihkusateesta huolimatta otettiin muutama pakollinen turistikuva, ja jatkettiin matkaa johonki päin. Löydettiin ilmanen wifi, ja googletettiin lähin ostoskeskus (tai ainaki yritettii googlettaa se lähin, mut tuskin) joka sijaitsi Darling Harbourilla. Käveltiin sitte sinnekki, ja pyörittii hetken ostoskeskuksella joka oli aika kehno. Ostettii mäkistä aivan lemppariks nousseet Caramel cookie McFlurryt, ja löntysteltiin sillalle. Olis ollu kiva käydä siinä akvaariossa, mut se kustansi $38, joten se jäi sikseen.. Pikkuhiljaa lähdettiin käppäileen hostellille. Myöhemmin illalla mentiin lepakko-dracula-batman jahtiin, ja istahdettiin puun alla olevalle penkille odottaan kamujen paluuta. Tätä kyseistä tapahtumaa odotellessa, meidän hostellin Italian vahvistus käveli ohi ja vaihettiin muutama sana. Se vähä ihmetteli meidän lepakko-touhuja.. En ymmärrä. Yritettiin epätoivosesti ottaa muutama kuva näistä kavereista, mut lopulta luovutettiin ja hypättiin Batmobileen ja palattiin hostellille.

Keskiviikkona lähdettiin vaan kierteleen kaikkialle. Ensin käveltiin chinese gardeniin, joka meidän harmiks oliki maksullinen. Mentiin mäkkiin, syötiin ja oltiin onnellisia kunnes molempien nenät palo.

Torstaina mentiin Googeelle. Harvemmin sitä on ystävänpäivää viettänyt rannalla makoillen polttavan auringon alla ;) kelpas! aamulla käytiin ostaas mulle ystävänpäivä mekko ystävänpäivä partyihin, ja löydettiin söpö sinivihreä meren-neito mekko 15dollarilla. Illalla juotiin pahaa halpaa kuuden dollarin viiniä, hypättiin metroon ja mentiin Kings Crossille reivaan.
Ja ihanaa ystävänpäivää myöhässä <3 xoxo

Perjantaina käveltiin Hyde Parkkiin picnicille ja ottaa arskaa ja pienen päähänpiston jälkeen viinikaupan kautta kotio. Illalla converset jalkaan ja Kings Crossille.

Tänään on sateinen päivä. Päätettiin ostaa vuorokaudeks vielä nettiä jotta voidaan metsästää hostellia, koska huomenna aamulla tosiaan 9AM check out. Hmm nyt on LAUANTAI, ja meillä EI oo mitään hajua mihin hostellii me oikein jatketaan huomenna. Ollaan ny etitty ja luettu kaikki mahdolliset hostellit sydneysta, ja joko A. Ei oo tilaa, B. Liian kallis ja C. paskat arvostelut. Ollaan ihan rakastuttu tähän meidän kyseiseen Alfred Park hostelliin (josta on tullu jo ihan koti<3), mut täälläkään ei valitettavasti oo tilaa. Aikasemmin mainitsinki jo meidän kahdesta ranskis-kämppiksestä, ne jouduttiin valitettavasti jättään haikein mielin eilen aamulla, ja vaihdettiin huonetta kuuden hengen mixed dormiin. Täällä on meidän lisäksi 3britti tyttöä ja yks saksalainen poika. Aikasempi huone oli neljän hengen dormi, jossa yhden pienen hetken ajan asu 6 henkeä. Mun ja Anun "KILL IT!" huutojen jälkeen ne oliki vaan läikkä ranskalaisen kengän pohjassa. Kyseessä tais olla pari pientä vauva-torakkaa, mut onneks päästiin helpolla. huh.

Ollaan alettu tosissaan miettiin farmityötä, jotta sais sen toisen vuoden viisumin. Ja ensviikolla alkaaki töiden metsästys. Pitää vaan odotella että meidän veronumerot saapuis pikaisesti..

Mun on pakko lisää tähän loppuun vielä muutama kuva lentokoneesta! Kattokaa tota ruokaa jota saatiin.. ei paljoo napostellu.

-Sonja

Bondi Beach

Nää kaks päivitystä meni ny vähä sekasi, ja kun en oikein osaa käyttää tätä mut eipä se mitää haittaa. Torstai oli pitkä, aurinkoinen ja suolaveden makuinen päivä. Aamu alko siis jo kello 6, ja ennen yheksää lähettiin käveleen kauppaan ja siitä picnicille lähellä olevaan puistoon.
Sen jälkeen halusimme päästä rannalle grillautumaan, ja pienen hetken päästä päätimme menevämme Bondi beachille. Mutta miten? Katsoimme ja mittailimme kartasta että eihän se kaukana ole, helposti me sinne kävellään ja katsellaan maisemia. Kysyimme neuvoa muutamalta mieheltä, jotka ihmettelivät (melkeinpä kauhistuivat) kun mainitsimme menevämme sinne kävellen. "Sinnehän on monta kilometriä, ainaki 8-10!" "Ei kannata kävellä, siihen menee monta tuntia, ottakaa bussi", nnjjäää me kävellään. Miehet olivat kyllä kovin ystävällisiä ja monta kertaa kertasivat oikean reitin että se varmasti jäisi kaaliin. Kiittelimme ja aloitimme kävely-matkamme Bondille. Matka oli totta vie pitkä, ja pikkuhiljaa alkoi molemmilla uudet kengät hiertämään joka vaikeutti kävelyä. Silti me käveltiin, käveltiin ja käveltiin, ja kun oltiin kävelty reilu puolitoista tunti niin vihdoinkin me nähtiin se, meri! Kysyttiin vielä neuvoa ystävälliseltä pariskunnalta jotka mainitsivat sen olevan tunnin matkan päässä (VIELÄKIN!), Jatkettiin vielä kävelyä, kunnes tuli bussipysäkki.. Jolloin iski luovutus. Bussi tuli muutaman minuutin päästä ja jatkettiin matka sillä loppuun.
Ranta on ihana! Tosin pienempi ko olin kuvitellut, mutta ihana. Vesi oli sinistä, hiekka pehmeää ja rantavahdit kuumia. Rannalla grillattiin ittemme kirjaimellisesti neljän tunnin aikana. (mulla palo jalkapöydät, käsivarret ja kasvot, so nice). Ehkä sen "en mä pala" asenteen vois heittää roskiin.
Rannalta poistuttiin hyvän sään aikana ja hypättiin suosiolla vaan bussiin ja sillä jatkettiin matka kotiin, ainaki melkein. Pyydettiin bussikuskia sanoo ku tulee meidän pysäkki, ja jossain kohtaa Anu hihkas et "meidän pysäkki". Hypätiin ulos, eksyttiin ja löydettiin reilu tunnin jälkeen kaupan kautta hostellille.

Päivä oli loistava, lukuunottamatta auringonpolttamaa ihoa ja kipeitä jalkoja.

ja ps. ranskalaiset kämppikset tarjos meille vähä punaviiniä, joka on edelleenki järkyttävää kuraa. En ees kyenny juomaan kuppia tyhjäks vaan piti piilottaa punaviinin loppu roskikseen ja seuraavana päivänä heittää viemäriin..
pps. Ostin Suomesta aurinkorasvaa, ja hetki sen laiton jälkeen huomasin et mun iho kimaltaa ko Twilightin Edwardilla auringossa.. hyvät glitterit!

Loppuun vähä photoo!

-Sonja

life is goooood

Mä en ymmärrä miksei tällä Padilla saa tehtyä blogi-kirjotusta netin kautta muutako vammasella tavalla jollon en vois lisää ees kuvia, wtf. Mut onneks oon ladannu tähän tän Blogger-asetuksen, mut tällä saa vaan laitettua nää kuvat aina kirjotuksen loppuu, mut ihan sama.

Sit siihen asiaan..

Ollaan nyt ja joka ikinen aamu ollaan herätty pirteinä siinä kello kuuden pintaan. Johtunee ehkä siitä että aamuisin kämppikset lähtee töihin ja herätään niiden kolisteluun, taaai sit tää on sitä aikaero rasitusta? :D who knows. Perjantain-iltana oli tarkotus ottaa pikku päikkärit ennenko lähettäis reivaan ja tsiigaan sen kuuluisan King Crossin yöelämää, mutta miten kävikään.. sänky veti meitä ko magneetti puoleensa ja nukkumisekshan se meni. Noh, näitä sattuu! Mutta, onneks lauantaina tämä onnistu :))

Perjantai aamuna (KELLO 6:30 !!) lähdettiin reippaina noin tunnin mittaiselle kävelylenkille. Aurinko alko jo lämmittää siinä loppumatkasta niin kovasti, et melkein sais lähtee vielä aikasemminki jos haluaa kävellä ihanan viileässä ulko-ilmassa. Sama päivänä jätettiin auringon ottamiset sikseen ja päätettiin lähteä seikkaileen etsien Medicare-toimistoa. Matkalla törmäsimme Commonwealth Bank:iin, josta käväsimme pikaisesti samalla matkalla avaamassa itsellemme aussi-tilit. Kyseinen tapahtuma kesti about 15 min ja wola! Löysimme myöskin Medicare toimiston (muutaman mutkan kautta tietty) ja nyt meillä onkin medicare kortit. Oikeestaan medicare-kuitit, koska kun meillä ei ole pitkäaikaista asuntoa he eivät voi lähettää korttia kotio. Saamme kortin josko joskus asettuisimme jonnekkin aloillemme. Noh, sen näkee sitte, mut kuittipaperilappu ajaa saman asian. Jos joku nyt ihmettelee mikä medicare, niin lyhyesti: toimii samalla tavalla ko Suomessa Kela-kortti.

Lauantaina päätettiin käydä katsastamassa Googee-beach. Ranta oli taas nyt tietty aivan helmi, mut enemmän Bondi kyl iski meikäläiseen. Huonoa reissussa oli aivan liian suuret aallot, jonka vuoksi ei uskaltauduttu rantavettä pidemmälle. En ymmärrä miten nää paikalliset ja jotku hurjat uskalsi oikeesti uida sielä.. hullua mieninkiä. Aurinko ei kauheen kauaa jaksanu paistaa, ja lopulta se olikin melkein koko loppupäivän pilvien takana piilossa. Lämpöö kuitenki löyty varmasti reippahat 30, ja ilma oli oikein mukavan kosteahko. Hetken aikaa löhöiltyämme lähdettiin käveleen viereisille kallioille josta oli aivan ihanat näkymät. Sielä jonkin aikaa haaveillessa ja tuijotellessa merellä päin, huomasimme molemmat epämääräisen näköisen miehen kävelevän pientä ympyrää meidän takana. Ei nyt heti viitytty tehdä johtopäätöksiä (eipä) jostain hullusta joka luultavasti kidnappaa viattomia turisteja, mut ei tää teoria varmaan kauheen kaukana ollut. Jatkettiin vähän matkaa eteenpäin, josko se mies olis jääny sille ekalle kalliolle mutta hetken päästä se pyöri taas siä takana pusikoissa. Tällä hetkellä jaksettiin vielä naureskella tilanteelle, mut kyllä se loppupeleissä aika karmivaa oli. Jonkin ajan päästä mies uskaltui koko ajan lähemmäs meitä ja pian se meni meidän sivuilta sinne kallion alle, ja survo päänsä kalliossa olevasta aukosta ja veti niin leveän hymyn naamalleen että ei tosika. Vedettii äkkiä converset jalkaa ja lähdettii juoksien paikalta pois ennenko se tuuppais meidät reunalta ja veis meidän tavarat. Juostiin sellasta pusikko-polkua pitkin pois, ja mies tietty perässä. Päästiin ihmisten ilmoille ja oltiin turvassa! Hetken aikaa tää hyypiö viel seuras meitä, mut lopulta käänty takasin kallioille ja vilkutti. Ehkä tää hyypiö oli vaan yksinäinen, ja olis kaivannut kaveria mut ei kiitti.

Illalla avattiin $6 valkkaripullo ja mentiin hostellin oleskelutilaan jossa jo muut asukit olivat pistäneet bileet käyntiin. Musiikki raikas ja viini maistui (ainaki Spriteen sekoitettuna), jonka jälkeen hypättiin metroon ja lähdettiin sille kuuluisalle King Crossille. Sinne saavuttuamme olimme aivan pihalla, "mitäs nyt?" "minne mennää?", kunnes saatiin leimat jolla saa ilmaset juomat jostain baarista. Kiersimme kolme baaria, ja sisään kahteen maksoi $10 ja $15, et aika tyyristä.. ja juomastahan sai pulittaa sen $10. En muista koska viimeks ois Suomessa baari-iltana menny näin paljon rahaa. Mut olihan se ilta sen arvonen ja hostellilla oltiin vasta 8:30am (koska viimenen paikka missä oltiin, olis ollu auki kahteentoista asti!), aivan huippu meininki kaikkialla! Molemmilla oli valkoset Converset jalassa jotka taitaaki ny lähtee pesuun! Niistä kyl näkee et on pienet reivit vedetty!
Ja ainiin, tehtiin yks päivä itse todella hyvää ja täyttävää tonnikala-salaattia! NAM

-Sonja